Vammaiset ihmiset ovat työelämässä harvoin täysin yhdenvertaisessa asemassa muihin työntekijöihin ja -hakijoihin nähden. Kohtuulliset mukautukset ovat kuitenkin toimenpiteitä, jotka parhaimmillaan mahdollistavat vammaisten työntekijöiden osallistumisen työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Kohtuullisten mukautusten käsitettä tai mukautuksiin liittyviä toimia työelämässä ei tunneta vielä riittävästi, vaikka niistä on yhdenvertaisuuslaissa säännelty jo lähes kymmenen vuotta. Tämä koskee niin vammaisia ihmisiä itseään kuin työnantajiakin. Lain mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä sekä suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Ne ovat siis konkreettisessa tilanteessa vammaista työntekijää varten tehtäviä toimenpiteitä.
Joidenkin mukautusten toteuttamiseen on mahdollista saada tukea. Työ- ja elinkeinotoimistot voivat myöntää työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4 000 euroa työntekijää kohden. Tukea on mahdollista saada myös siihen, että toinen työntekijä avustaa vammaista työntekijää. Korvausta myönnetään enintään 20 työtunnille kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Lisäksi Kela voi hankkia vammaiselle työntekijälle ns. vaativia apuvälineitä ammatillisena kuntoutuksena. Toisaalta mukautuksista ei aiheudu työnantajalle aina edes kustannuksia. Työntekijälle vammaispalveluna myönnetyn henkilökohtaisen avun käytön tai etätyön salliminen ei yleensä maksa työnantajalle mitään.
Kohtuulliset mukautukset voivat olla esimerkiksi fyysisiä, teknologisia, työaikoihin tai työn organisointiin liittyviä muutoksia, jotka helpottavat henkilön työskentelyä hänen erityistarpeidensa mukaisesti. Mukautukset voivat tarkoittaa joustamista työajoissa tai etätyön mahdollistamista tai muuta työn yksilöllistä räätälöintiä. Lisäksi saatetaan tarvita vaikkapa väliaikaisen kulkureitin järjestämistä tai työtilojen esteettömyyteen liittyviä muutoksia. Erityisillä työvälineillä, kuten ergonomisilla tuoleilla, tietokoneen suurennusohjelmilla tai ääniohjauksella pystytään mahdollistamaan työnteko tai helpottamaan sitä.
Yksi mielenkiintoinen ja mullistavakin tekijä vammaisten ihmisten työnteon mahdollistamisessa on tekoäly. Kyllä, tekoälyn käyttöäkin voidaan pitää kohtuullisena mukautuksena vammaiselle työntekijälle. Tekoälyyn pohjautuvat ääniohjausjärjestelmät voivat olla merkittävä apu työntekijöille, joilla on motorisia rajoitteita. Esimerkiksi äänikomennoilla pystyy hallitsemaan tietokonetta ja eri ohjelmia ilman käsien käyttöä. Puheentunnistus hyödyttää muun muassa kuulovammaisia ja se helpottaa kirjallisten tehtävien hoitamista. Kuvantunnistuksen avulla esimerkiksi näkörajoitteinen työntekijä saa visuaalista tietoa jaettuna auditiivisesti, eli kuvista, dokumenteista ja muista visuaalisista elementeistä saadaan helposti ymmärrettävää tietoa. Virtuaaliassistentit ovat yksi tekoälyn kehittyneimmistä sovelluksista, ja ne helpottavat työntekoa erityisesti heille, joilla on vaikeuksia organisoinnissa ja ajanhallinnassa. Tekoälyavusteinen assistentti voi muistuttaa työntekijää tärkeistä tapaamisista, asettaa muistutuksia ja auttaa tehtävien priorisoinnissa. Tekoälynkin avulla voidaan siis luoda inklusiivista ja monimuotoista työelämää, jossa kaikilla on mahdollisuus työskennellä ja kehittyä täysipainoisesti omista lähtökohdistaan. Ja tietenkin, tämän artikkelin kirjoittamisessa hyödynnettiin myös tekoälyä.
