Vuosi on vaihtunut ja järjestötoiminta jatkuu entiseen malliin maailman suurista myllerryksistä huolimatta. Järjestöelämässä moni asia pyörii samaan tapaan vuosia ja vuosia, mutta välillä toivoo, että tapahtuisi jotakin myllerryksiä, uutta, mikä virkistäisi toimintaa.
Uusia kasvoja, uusia ideoita vanhojen konkareiden rinnalle, niistä järjestötoiminta saa suolaa ja ne ovat tarpeen toiminnan jatkumisen kannalta. Järjestötoiminta on yksi oivallinen paikka, missä omat resurssinsa voi antaa hyvään käyttöön.
Monesti jo pieni juttutuokio toiselle samassa tilanteessa olevalle henkilölle on korvaamaton apu. Jokaisella meillä on paljon annettavaa toisillemme. Kuuntelemisen ja ymmärtämisen taito ovat esimerkiksi todella arvokkaita taitoja. Kuinka moni jättää ne käyttämättä, kun vähättelee omia taitojaan. Pieni tuokio, jonka voit toiselle antaa, tuo sinulle sen kymmenkertaisena takaisin.
Kaikkien ei tarvitse olla puheenjohtajia, sihteereitä tai muita toimihenkilöitä, ollakseen yhdistyksessä tärkeitä. Moni pelkää yhdistystoimintaa siksi, että jos erehtyy menemään mukaan toimintaan, ajattelee joutuvansa heti sihteeriksi tai puheenjohtajaksi. Sen vuoksi ei uskalla edes lähteä katsomaan, millaiselta siellä yhdistyksessä näyttää.
Yhdistystoiminta kuitenkin kaipaa ideoijia, organisoijia, tiedottajia, puhujia, ilopillereitä, atk-osaajia, talousihmisiä, suunnittelijoita, tarkkailijoita ja lukemattomia muita toimijoita.
Kannustan sinua rohkeasti mukaan, jos tunnet pientäkin kiinnostusta yhdistystäsi kohtaan ja haluat lisää mielekästä toimintaa itsellesi.

Soveltamisohje ei saa estää vammaisen henkilön pääsyä lailla säädettyihin erityispalveluihin
Soveltamisohjeiden merkityksestä osana päätöksentekoa on apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa EOAK/6302/2024 todettu mm. seuraavaa: Hyvinvointialueella on oikeus antaa päätöksentekoa (ja määrärahojen riittävyyttä) koskevia