Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen rikosprosessissa on usein haasteellista. Asenteet ja epäasiallinen kohtelu viranomaisessa voivat tehokkaasti estää jo tutkinnan käynnistämisen. Vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen rikosprosessissa edellyttää usein erityistoimenpiteitä, kuten tulkkauspalveluiden, avustajien ja muiden tukitoimien tarjoamista. Riippuvuus annetuista palveluista ja läheisten avusta voi myös estää ilmoittamasta palveluissa ja lähellä toimivien tahojen oikeuksienloukkauksista vammaista henkilöä kohtaan.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen rikosprosessissa on usein haasteellista. Asenteet ja epäasiallinen kohtelu viranomaisessa voivat tehokkaasti estää jo tutkinnan käynnistämisen. Vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaaminen rikosprosessissa edellyttää usein erityistoimenpiteitä, kuten tulkkauspalveluiden, avustajien ja muiden tukitoimien tarjoamista. Riippuvuus annetuista palveluista ja läheisten avusta voi myös estää ilmoittamasta palveluissa ja lähellä toimivien tahojen oikeuksienloukkauksista vammaista henkilöä kohtaan.
Oikeusministeriö asetti 8.1.2024 ohjausryhmän koordinoimaan hanketta, jossa valmistellaan uhripoliittinen toimenpideohjelma. Asettamispäätöksen taustaksi todetaan:
Rikoksen uhrin kannalta tukipalvelut sekä rikoksen uhrin tarpeet huomioon ottava rikosprosessi ovat kriminaalipolitiikan keinovalikoimassa olennaisia keinoja rikoksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Tukipalveluista saatava apu, tuki ja neuvonta helpottavat uhria selviytymään rikoksen jälkeen, valmistautumaan rikosprosessiin ja kohtaamaan menettelyyn liittyviä haasteita. Tuki edistää osaltaan myös rikosprosessin sujuvuutta ja rikosvastuun toteutumista. Uhrin tiedontarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti sekä uhrin fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen rikosprosessin aikana ovat keskeisiä elementtejä uhrin aseman parantamisessa.
Ohjelman tulee sisältää ehdotus niistä toimintatavoista ja käytännöistä, joilla rikoksen uhrin asemaa voidaan parantaa rikosprosessissa. Rikosoikeudellisissa menettelyissä keskeisiä osa-alueita ovat mm. uhrin sensitiivinen kohtelu, uhreille kohdennettava ja viranomaisten välinen viestintä sekä uhrin suojelu rikosprosessissa. Hankkeessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin uhriryhmiin. Näitä ovat muun muassa lapset, perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit sekä kunniaan liittyvän väkivallan uhrit.
Vammaisiin henkilöihin kohdistuvan rikoksen tuomiossa vihamotiivia voidaan soveltaa raskauttavana seikkana. Itsenäistä viharikosta rikoslaissa ei määritellä. Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan viharikoksien tekijöiden on todettu olevan uhreille usein tuntemattomia, lähempi tarkastelu osoittaa, että tekijöiden ja uhrien suhde ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi rasistisissa rikoksissa tekijä on uhrille useammin tuntematon kuin seksuaalivähemmistöihin kohdistuvissa rikoksissa. Kehitysvammaisiin kohdistuvissa rikoksissa tekijöiden on huomattu olevan poikkeuksellisen usein uhrin läheisiä tai tuttuja.
Tarvitsemme tutkimusta, koulutusta ja laajaa tiedottamista vammaisten henkilöiden tarpeista rikosoikeudellisissa menettelyissä.